Moniselkoiset sertifikaatit

Sisärakentamista ja pintamateriaaleja koskevia ympäristösertifikaatteja on runsaasti, mutta ongelmana on, etteivät ne ole keskenään vertailukelpoisia. Niin ikään niiden uskottavuuden ja luotettavuuden arviointi edellyttää huolellista perehtyneisyyttä ja asiantuntijuutta. Ainoa luotettava ja vertailukelpoista dataa sisältävä ympäristöseloste on EPD- todistus. Se on vaikeaselkoinen ja vaatii asiantuntijuutta. Lab64- projektin selvitykset tein tavarantoimittajia haastatellen ja tiedustelin yrityksiltä tarkennettuja ympäristöselosteita. Vastausten saaminen kesti usein viikkoja, osalta yrityksistä niitä ei tullut ollenkaan. Tämä on toisaalta ymmärrettävää, koska EPD-selosteen teettäminen on iso investointi ja yksinkertaisesti koska kaikkea tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla.

Turhia ympäristömerkit eivät kuitenkaan ole, vaikka niihin on hyvä suhtautua kriittisesti. Varsinaista tieteellistä tutkimusta on vähän ja siksi tarvitsemme nk. viherpuheen sijaan tiedon läpinäkyvää jakamista sekä ohjaavaa lainsäädäntöä.

Ympäristöystävällisen sisärakentamisen haasteet

Jos materiaalien ympäristösertifikaatit ovat vaikeaselkoisia, niin haastavaa on myös löytää tekijöitä, joilla on ympäristöystävällisen rakentamisen osaamista. Asiasta innostuneita toki löytyy, sillä aihe kiehtoo ja inspiroi monia, mutta itse toteutus koetaan rakennustyömailla työlääksi, aikaa vieväksi ja kalliiksi. Kiire ja kustannustehokkuus kun ovat lähes jokaisessa rakennustyömaan arkea.

Lopulta sain kootuksi tekijäryhmän. Maalari ja savirakentaja olivat inspiroituneita kohteesta ja tekivät osuutensa hyvin. Koska tekijöille on karttunut vasta vähän kokemusta valituista materiaalien asentamisesta ja työvaiheista, selvitystyö ja kokeilut veivät oman aikansa.

Projektissa käytetyt materiaalit

Lab64:ssä seinä-, katto- ja lattiapintojen tasoitukset on tehty kipsilaastilla, joka on ympäristöystävällisempi vaihtoehto sementtipohjaisille, lisäksi kipsillä on sisäilmastoon hyvä vaikutus.

Asunnon kaikki seinät on maalattu ympäristöystävällisillä maaleilla. Testasimme eri valmistajien muovittomia sisämaaleja, ja maalari teki omat havaintonsa tuotteiden käytettävyydestä. Makuu- ja olohuoneessa yksi seinä käsiteltiin savilaastilla ja loput seinät maalattiin savimaalilla. Maali asennettiin isolla kalkki- ja savimaaleille tarkoitetulla siveltimellä ”ristiinrastiin” maalaten, jolloin pinnasta saatiin kauniin pehmeä. Ympäristöystävällisyyden lisäksi fokuksena oli puhdas ja terve sisäilma sen tuleville asukkaille, ja olihan työmaa näin ollen myrkytön myös itse tekijöille.

Osa lattioista on tehty savesta. Savilattia osoittautui kokonaisuuden työläimmäksi materiaaliksi. Työaikaa kului logistisesti haastavan sijainnin vuoksi savisäkkien sekä veden kantamiseen. Lisäksi savilattian teon työvaiheet olivat hitaita, ja savikerrosten kuivuminen vaati oman aikansa. Aikataulut menivät tästä johtuen moneen kertaan uusiksi ja projektinhallinta koetteli osallisten mielen lujuutta.

Vedeneristystä ja kosteuden hallintaa koskevat tarkat määräykset olivat suunnittelun lähtökohtana. Siksi pidättäydyimme hyviksi ja kestäviksi todetuissa ratkaisuissa; saniteettitiloihin asennettiin varma ja tuttu pintamateriaali, keraaminen laatta. Keraaminen laatta on oikein hoidettuna lähes ikuinen ja turvallinen sekä rakennuksen rakenteille että käyttäjälle. Siitä ei irtoa sisäilmaan haitta-aineita ja sen kosteuden kestävyys on omaa luokkaansa. Lisäksi monet yleisesti käytetyt pinnoitteet kuten mikrosementit ja hartsit poissuljettiin suunnitelmista, koska ne sisältävät muovia. Asennetulla lattialaatalla on Joutsen-merkki ja seinälaatalla EPD-todistus. Vesikalusteet valittiin vettä säästäviksi. Toinen tärkeä valintakriteeri oli pitkä takuuaika sekä varaosien saatavuus.

Tavoitteena pitkä elinkaari

Huoneiston keittiökalusteet ovat kotimaisia ja kaikki rungot on valmistettu koivuvanerista. Moduulien rakentamiseen on käytetty ruuvikiinnitystä, liima-aineita vältettiin kaikessa. Myös lattia- ja karmilistat ovat kiinnitetty ruuveilla ilman liimaa. Listat on teetetty lähisahalla vanhan listamallin mukaisesti.

Suomessa, Pirkanmaalla valmistetut uudet väliovet ovat massiivipuuta ja ne toimitettiin pohjamaalattuna työmaalle. Laatu osoittautui moitteettomaksi ja asennus sujui timpurilta helposti.

Tarkoituksenani oli valita materiaalit ja asennustapa siten, että kaikki olisi helposti korjattavissa ja muokattavissa, näin ollen sisustuselementit ovat pitkäikäisiä.

Yksin olisi ollut liian työlästä

Tutkimusretki ekologiseen rakentamiseen alkoi helmikuussa 2021 ja kokonaisuus valmistui kesäkuussa 2022. Puolitoistavuoden prosessin johtotähtinä olivat vastuullinen, tilan historiaa kunnioittava suunnittelu ja toteutus. Matka oli opettavainen, antoisan inspiroiva ja samalla sangen työläs. Välillä kokonaisuuden projektihallinta tuntui lähes mahdottomalta. Onnekseni sain sparrausta ja apua sisustusarkkitehdit Susanna Uusitalolta ja Maina Laaksolta sekä arkkitehti Susanna Rauniolta. Ilman periksiantamatonta asennetta 64Lab ei olisi edennyt pisteeseen, jossa se nyt on; kaunis, terve ja toimiva koti, luontoystävällisesti.

64LAB Instagramissa

Kuvat: Asun-lehti, julkaisu 5/23